Muistisairaiden ihmisten hoitotyön kompleksinen maailma – AmiaAkatemian työyhteisövalmennukset


Ulla Eloniemi-Sulkava kirjoitti blogikirjoituksessaan, että “Kokonaisvaltainen tukeminen ja hoito tarkoittavat niin fyysisiin kuin psykososiaalisiin perustarpeisiin vastaamista tavoitteellisesti 24/7 – periaatteella.”

Hoitaja ja hänen kohtaamansa ihminen ovat ainoita asiantuntijoita, jotka voivat määritellä sen, mitkä toimet ja mikä hetki on sopiva vastaamaan ihmisen tarpeisiin.

Hoitajan arki on hyvä esimerkki kompleksin maailman haasteista. Kompleksisella tarkoitamme  sitä, että eteen tulevat tilanteet ovat jatkuvasti erilaisia ja muuttuvat nopeasti ilman ennakkovaroitusta – ei ole valmista käsikirjaa, joka antaisi selkeitä vastauksia siihen, miten eri hoitotilanteissa toimitaan.

Kompleksinen työympäristö, jota kuvastaa jatkuva muutos on omiaan aiheuttamaan kaaosta, kiireen tuntua ja riittämättömyyden tunnetta. Kompleksinen työympäristö, jossa mennyt ei kerro tulevasta, tarvitsee kokeilevaa ja oppivaa työkulttuuria sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä eri keinoja hyödyntäen. Edellisessä blogissa käsittelimme jälkimmäistä ja tällä kertaa syvennymme kokeilevan ja oppivan työkulttuurin pariin.

Olemme luoneet muistisairaiden ihmisten hoitotyöhön työyhteisövalmennuksen, jossa huomioidaan hoitotyön kompleksisuus. Työyhteisövalmennuksen lähtökohtana on näkemyksemme, että hyvinvoivassa yhteisössä voivat hyvin sen kaikki osapuolet: muistisairaat ihmiset, heidän omaisensa sekä koko työyhteisö.

Työyhteisövalmennuksissa luomme työyhteisön kanssa yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä ja ajatuksilla edistämme parhaiten elämänlaatua. Jotta tutkimus- ja käytännön tietoja voidaan käyttää arjen työssä luontevasti yhdessä, on kehitettävä työyhteisön vuorovaikutustaitoja.

Työyhteisövalmennuksemme perustuu säännöllisille yhteisille keskusteluille eli dialogeille. Dialogit tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä ja luoda yhteistä ymmärrystä sekä synnyttää uutta tietoa ja kokeiluja työyhteisön yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Tutkimustiedon käyttöä arjessa voidaan kuvata esimerkiksi TSK- eli Tiedon soveltaminen käytäntöön -mallilla. Malli on peräisin Nonaka & Takeuchin Knowledge-Creating Companyn SECI-mallista, jonka Tiimiakatemia Global on soveltanut suomenkieliseksi Tietoteoria-malliksi. Näiden mallien pohjalta olemme sanoittaneet AmiaAkatemian oman, hoitoalalle suunnatun TSK-mallin.

 

Tiedon soveltaminen käytäntöön vaatii tekemistä, opiskelua ja tutkimista, dialogia ja tekemisestä syntynyttä ymmärrystä (hiljainen tieto). Kun tiedon “pureskeluhetkiin” pysähdytään aina kullekin työyhteisölle sopivin väliajoin, niin oppiminen jäntevöittyy, työyhteisöstä tulee joustava ja jatkuvasti uutta oppiva.

Oppimiseen tarvitaan aikaa pysähtyä. Aikaa tarkastella omaa tekemistä hieman etäältä. Mahdollisuus saada inspiraatio uudesta tiedosta.

Yhteenveto

Työyhteisövalmennusprosessin tarkoituksena on havainnoida työn arkea, herättää oivalluksia, puuttua epäkohtiin ja vahvistaa hyviä käytäntöjä. Missiomme on auttaa työyhteisöä ja sen jäseniä kehittämään toimintaansa sellaiseksi, jossa muistisairaiden ihmisten elämänlaatu on jokapäiväistä työtä ohjaava päämäärä. Hyvinvoivassa yhteisössä voivat hyvin sen kaikki osapuolet, sekä muistisairaat ihmiset, heidän omaisensa että koko työyhteisö.

 

– AmiaAkatemian valmentajat

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *